Fedora Posts

Spotify Linux päivittynyt!

Aiemmin kirjoittelin Spotifyn natiivin Linux-sovelluksen ongelmista etenkin Ubuntu 10.10:n kanssa. Vihdoin Spotify on päivittänyt sovellustaan ja nyt se toimii ilman suurempia kikkailuja, eikä enää kaadu. Mitään suuren suuria uudistuksia en siinä nähnyt, joten päivitys korjaili yleistä vakautta. Spotifyn käyttö Linuxissa vaatii premium-tilin.

Asentaminen Ubuntu:

Jos olet aiemmin lisännyt Spotifyn repositroyn järjestelmääsi päivitys laahusta automaagisesti, joten käyttäjän puolelta ei sen kummemmin tarvitse mitään tehdä. Jos automaattista päivitystä ei tarjota niin loitsi päätteessä: sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade && sudo apt-get dist-upgrade

Spotifyn repositoryn voit lisätä muokkaamalla /etc/apt/sources.list ja lisäämällä sinne rivin: deb http://repository.spotify.com stable non-free

Seuraavaksi komenna päätteessä:

gpg --keyserver wwwkeys.de.pgp.net --recv-keys 4E9CFF4E
gpg --export 4E9CFF4E |sudo apt-key add -

Lopuksi: sudo apt-get update && sudo apt-get install spotify-client-qt spotify-client-gnome-support

Ubuntu-vapaat järjestelmät:

  • Asenna dpkg (Debian package management tool) komentamalla konsollissa pääkäyttäjänä yum install dpkg
  • tai mitä pakettienhallintaa koosteesi käyttääkään.

  • Lataa peruspaketti alustallesi (joko i386 tai amd64) ja gnome-paketti täältä
  • Luo tilapäinen hakemisto vaikkapa mkdir spotify
  • Komenna: cd spotify ja aja seuraavat komennot (huomioi molemmissa komennoissa perässä oleva piste)
  • dpkg -x ../spotify-client-qt_0.4.8.306.g1df0858-1_amd64.deb . (jossa ../ on kotihakemistosi esimerkin valossa /home/tunnuksesi/spotify/spotify-client-qt_0.4.8.306.g1df0858-1_amd64.deb.)
  • dpkg -x ../spotify-client-gnome-support_0.4.8.306.g1df0858-1_all.deb .
  • Aja komento find -not -type d -exec ls -l /'{}' \; ja varmista, että jokaisen ritirimpsussa olevan kohdalla löytyy: Tiedostoa ei löydy eli File not found
  • Seuraavaksi pura ne uudelleen root hakemistoosi eli /
  • dpkg -x ../spotify-client-qt_0.4.8.306.g1df0858-1_amd64.deb /
  • dpkg -x ../spotify-client-gnome-support_0.4.8.306.g1df0858-1_all.deb /
  • Lopuksi asennetaan vielä qt-x11 komentamalla: yum install qt-x11

Seuraavaksi komenna vain spotify ja sovellus pitäisi kännistyä! Myös GNOMEn paneeliin on ilmaantunut Spotify-kuvake.

Ongelmia? Kysyttävää?

Ota rohkeasti yhteyttä joko kommentoimalla merkintää tai täyttämällä palautekaavake. Blogia voi seurata myös Twitterissä, jonne ilmaantuu automaattisesti tieto uusista merkinnöistä blogissani. Toinen kätevä tapa seurata blogiani on RSS-syöte ja löytyy toki vielä Facebook-ryhmä, johon kaikki halukkaat voivat liittyä.

Kotihakemiston varmuuskopiointi

Myös Linuxin parissa puuhastellessa on varmuuskopiointi varsin suositeltavaa. Tärkeintä olisi ainakin varmistaa kotihakemistonsa (/home) ja suositeltavaa on varmistaa myös hakemisto (/var). Varmuuskopiointiin on olemassa moniakin hyväksi havaittuja menetelmiä ja sovelluksia ja tässä opastan muutaman sovelluksen, joilla voi varmistaa kotihakemistosi automaattisesti ja puoliautomaattisesti Dropbox-palveluun. Oheinen ohjeistus on varsin yleispätevä ja soveltamalla toiminee muissakin, mutta esimerkissäni pohjalla on GNOME.

Alkuvalmistelut:

Asenna Dropbox-paketti järjestelmääsi. Tarjolla ovat ainakin paketit: Ubuntulle (.deb) ja Fedoralle (.rpm), sekä lähdekoodit, joista voit kääntää sen itse. Voit halutessasi lisätä Dropbox:n myös järjestelmäsi repository-listaan.

Ubuntussa asennus on äärimmäisen jouhevaa komentamalla päätteessä: sudo apt-get update;sudo apt-get upgrade nautilus-dropbox

Fedoran kanssa joutuu hieman tekemään käsitöitä luomalla sopivalla tekstieditorilla pääkäyttäjänä tiedosto: dropbox.repo hakemistoon /etc/yum.repos.d eli esimerkin valossa päätteellä nano:a käyttäen komennetaan: nano /etc/yum.repos.d/dropbox.repo ja lisätään alla oleva pätkä:

[Dropbox]
name=Dropbox Repository
baseurl=http://linux.dropbox.com/fedora/$releasever/
gpgkey=http://linux.dropbox.com/fedora/rpm-public-key.asc

tallennetaan ja komennetaan päätteessä yum install nautilus-dropbox. Kun Dropbox on asennettu ja tunnus palveluun luotu Dropbox:n sivulla päästään väkertämään varmistuksia. Käynnistä Dropbox GNOME:n valikoista: Sovellukset -> Internet -> Dropbox. Voit halutessasi luoda varmistuksia varten Dropbox:n oman hakemiston.

Helpoin ja automaattinen tapa:

Helpoin tapa lienee Déjà Dup:lla varmistaminen. Sovellus löytynee oletuksena sekä viimeisimmästä Ubuntusta (10.04), että Fedora 13:ssa. Graafinen simppeli sovellus, jolla kotihakemiston varmistaminen on helppoa kuin heinän teko konsanaan. Siispä sovellus tulille: Muokkaa -> Asetukset.

Ensimmäisenä valitaan kohta: Varmuuskopion sijainti. Alasvetovalikosta otetaan kohta: Muu…. Valitaan nautiluksessa näkyvä Dropbox ja mahdollinen kansio (Itselläni on Dropbox:n tehtynä Linux Daily Backups – hakemisto) ja painetaan: Avaa. Seuraavaksi valkataan mitä varmuuskopioidaan. Oletuksena siellä on ainakin /home ja tähän on mahdollista lisätä muitakin vaihtoehtoja. Dropbox:n tila on kuitenkin rajallinen (muistaakseni 2GB) joten mahdottoman kokoisia hakemistoja ei tänne kannattane varmistaa. Käytänkin itse Dropbox:a lähinnä lisäturvana normaalien ulkoiselle kiintolevylle tehtävien täydellisten varmistusten lisäksi.

Ohita tiedostot kansioissa: kohtaan valitaan ne kansiot, joiden tiedostoja et halua varmuuskopioida. Tähän luonnollisesti kannattaa laittaa Dropbox-hakemisto, ettei sitä turhaan varmisteta.

Halutessasi voit ruksittaa myös kohdan: Salaa varmuuskopiotiedostot ja laita myös ruksi kohtaan: Varmuuskopioi automaattisesti säännöllisin väliajoin ja valitse alasvetovalikoimasta sopiva varmistus väli. Lisäksi voit vielä valita vähimmäisajan kuinka kauan varmistuksia säilytetään. Minimi on vähintään viikko, joka on varmasti riittävä.

Hieman monimutkaisempi tapa:

Tämä hieman monimutkaisempi, mutta varsin monien suosima menetelmä on käyttää rsync:a. Se on ohjelma, jolla ylläpidetään ajantasaista hakemistorakenteen, CD-levyn tms. kopiota, joko samalla koneella tai muualla. rsync kopioi oletuksena vain muuttuneet tiedostot ja isojen tiedostojen osalta vain tiedoston muuttuneet osat, mikä tekee synkronoinnista varsin nopeaa.

Haluamme siis varmuuskopioida /home – hakemiston Dropbox:n vaikkapa hakemistoon Upload ja ohittaa /home:sta löytyvä Dropbox-hakemisto. Kopioida myös piilotetut osat /home-hakemistosta. Komennetaan päätteessä:

rsync -auv --exclude='.*' --delete --exclude="Dropbox" --exclude="Upload" /home/TUNNUKSESI/ /home/TUNNUKSESI/Dropbox/

Seuraavaksi voidaan rakennella pienoinen skripti, jolla varmistus tapahtuu ilman yllä olevan ritirimpsun naputtelua. Liitä seuraava koodinpätkä johonkin käyttämääsi tekstieditoriin (gedit, nano etc.). Muuta siihen oikea tunnuksesi ja halutessasi voi muuttaa myös Upload-hakemiston joksikin muuksi mieleiseksesi.

#!/bin/sh
rsync -auv --exclude='.*' --delete --exclude="Dropbox" --exclude="Upload" /home/TUNNUKSESI/ /home/TUNNUKSESI/Dropbox/

Tallenna tiedosto esimerkiksi nimellä Backup tai Varmistus. Seuraavaksi annamme skriptille suoritusoikeudet. Komenna päätteessä: chmod 755 Backup ja suorita skripti.

LVM-sorkkimista

Olen viime aikoina ollut erityisen paljon Linuxin parissa. Alkujaan oli tarkoituksena asentaa Fedora 13 testauskäyttöön, mutta kun sain järjestelmän toimimaan hyvin innostuinkin sitä käyttämään täysipäiväisesti. Ongelmaksi muotoutui varsin nopeasti se, että asennusvaiheessa varasin /home-osiolle liian vähän tilaa ja nyt monen moisia sovelluksia testailtuani ja asenneltuani alkoi rajallinen tila tuottamaan ongelmia. Siispä mikä avuksi?

Fedora 13:ssa on käytössäni looginen taltiohallinta eli Logical Volume Management (LVM), joka mahdollistaa massamuistilaitteiden tallennustilan varaamisen joustavammin kuin perinteiset osiointitavat. Perinteiseen osiointiin tottuneena olin tovin sormi suussa tämän kanssa, mutta homma hoituikin yllättävän pienellä askartelulla. Koska en halunnut alkaa sorkkimaan olemassa olevaa levyä tuuppasin koneeseeni uuden kiintolevyn, jonka haaveilin lisääväni lisätilaksi /home:n. Uusi levy tunnistettiin ja gparted:lla tein sille yhden ison ext4-osion, joka näkyi järjestelmässäni sda1:n

Seuraavaksi oli ideana saada uuden levyn tila käyttööni osaksi /home:a. Ensimmäisenä tarvitaan työkalu nimeltään: Logical Volume Manager (yum install system-config-lvm ), jolla voi tarkastella olemassa oleviä taltioryhmiä (VG-Volume Group) ja taltioita (LV Logical Volume). Halusin siis lisätä uuden levyni koko vapaan tilan /home:lle, joka sijaitsee taltioryhmässä vg_darkwing loogisena taltiona nimeltään lv_home. Hommaan käydään käsiksi seuraavin komennoin päätteessä:

Ensimmäisenä uusi levy muutetaan fyysiseksi taltioksi komennolla pvcreate
# pvcreate /dev/sda1
Physical volume "/dev/sda1" successfully created

Seuraavaksi se tulisi lisätä taltioryhmään (Volume Group). Systeemissänihän se oli vg_darkwing
vgextend vg_darkwing /dev/sda1
Volume group "vg_darkwing" successfully extended

Uusi fyysinen taltio on nyt lisätty taltioryhmään vg_darkwing ja sen tila voidaan varata olemassa olevalle loogiselle taltiolleni lv_home (logical volume). Apuun rientää työkalu joka tottelee nimeä lvextend, jotta tiedämme minkä verran uudella levyllä on tilaa käytettävissä käytämme ensin komentoa: pvdisplay
# pvdisplay /dev/sda1
--- Physical volume ---
PV Name /dev/sda1
VG Name vg_darkwing
PV Size 149.05 GB / not usable 18.00 MB
Allocatable yes
PE Size (KByte) 32,00 MiB
Total PE 4769
Free PE 4769
Allocated PE 0
PV UUID WuW0eO-uezo-JSGF-CUHQ-bxRR-qDBl-jdpdTj

…ja suin päin koko 149 GB käyttöön, joten loitsimme komentaen:
# lvextend -L+149G /dev/vg_darkwing/lv_home
Extending logical volume lv_home to 197.06 GB
Logical volume lv_home successfully resized

Viimeinen työvaihe on tiedostojärjestelmässä olevan loogisen taltion muuttaminen niin, että se hyödyntää uuden lisätyn tilan. Tähän käytämme komentoa: resize2fs
# resize2fs /dev/vg_darkwing/lv_home
resize2fs 1.41.10 (10-Feb-2009)
Filesystem at /dev/vg_darkwing/lv_home is mounted on /home; on-line resizing required
old desc_blocks = 4, new_desc_blocks = 13
Performing an on-line resize of /dev/vg_darkwing/lv_home to 51658752 (4k) blocks.
The filesystem on /dev/vg_darkwing/lv_home is now 51658752 blocks long.

…ja homma oli näin helposti ja kivuttomasti selvä ja lisäämäni uusi levy ja sen tila on nyt osa loogista taltiota: lv_home. Toimivuuden voi tarkistaa komentamalla päätteessä: # df -h

TweetDeck asennus Fedoraan

Tuo mainio Adobe AIR-pohjainen Twitter-sovellus on saatavilla myös Linuxille. Fedoraan en ole saanut sitä asennettua suoraan sivustolta ”Download now, it’s free”-namiskasta vaan sen joutuu osittain asentamaan käsipelillä. Homma ei ole mitenkään ylitsepääsemättömän hankala seuraavien ohjeiden pohjalta. Siispä turvavyöt kiinni ja asentamaan:

Kipaistaan hakemaan AIR-palikka Adoben sivulta. Listassa on liuta vaihtoehtoja ja ainakin Fedoran versiossa 13 se asentui hienosti .rpm-paketista

Lataa TweetDeck tästä linkistä. Ei huolta vaikka kyseessä onkin vanha versio. Fedora 13:ssa klikattuasi tarjoudutaan se avaamaan AIR:lla asennettavaksi. Linkin takaa löytyvä versio saattaa olla jo vanha joten seuraavaksi kipin kapin osoitteeseen: http://www.tweetdeck.com/desktop/ ja klikkailet linkkiä: Download now, it’s free! ja sovellus päivittyy viimeisimpään versioon.

Jos käy niin ettet saa AIR:a asennettua .rpm-paketista tai käytät jotain muuta Linux-jakelua kuin Fedora koppase samaiselta sivulta .bin-päätteinen tiedosto

Komenna:
chmod +x AdobeAIRInstaller.bin
./AdobeAIRInstaller.bin

Lataa TweetDeck tästä linkistä.
Komenna: sudo /usr/bin/Adobe\ AIR\ Application\ Installer
ja hiippaile asennuksen jälkeen osoitteeseen http://www.tweetdeck.com/desktop/ ja klikkailet linkkiä: Download now, it’s free! ja sovellus päivittyy viimeisimpään versioon.

Spotify Linux

Spotifysta on jo saatavilla versio Linux-alustalle. Ensimmäinen julkistettu Preview-versio on asennettavissa Debianille ja Ubuntulle oheisen ohjeistuksen mukaisesti. Entäpä jos alustana on vaikkapa Fedora Linux? Seuraavan ohjeistuksen mukaisesti saat sen asennettua myös Fedoraan. Ymmärtääkseni käyttääksesi Linux-sovellusta tarvitset maksullisen Spotify-tunnuksen.

  • Asenna dpkg (Debian package management tool) komentamalla konsollissa root:na yum install dpkg
  • Lataa peruspaketti alustallesi (joko i386 tai amd64) ja gnome-paketti täältä
  • Luo tilapäinen hakemisto vaikkapa mkdir spotify
  • Komenna: cd spotify ja aja seuraavat komennot (huomioi molemmissa komennoissa perässä oleva piste)
  • dpkg -x ../spotify-client-qt_0.4.7.132.g9df34c0-1_amd64.deb . (jossa ../ on kotihakemistosi esimerkin valossa /home/tunnuksesi/spotify/spotify-client-qt_0.4.7.132.g9df34c0-1_amd64.deb .)
  • dpkg -x ../spotify-client-gnome-support_0.4.7.132.g9df34c0-1_all.deb .
  • Aja komento find -not -type d -exec ls -l /'{}' \; ja varmista, että jokaisen ritirimpsussa olevan kohdalla löytyy: Tiedostoa ei löydy eli File not found
  • Seuraavaksi pura ne uudelleen root hakemistoosi eli /
  • dpkg -x ../spotify-client-qt_0.4.7.132.g9df34c0-1_amd64.deb /
  • dpkg -x ../spotify-client-gnome-support_0.4.7.132.g9df34c0-1_all.deb /
  • Lopuksi asennetaan vielä qt-x11 komentamalla: yum install qt-x11

Seuraavaksi komenna vain spotify ja sovellus pitäisi kännistyä! Myös GNOMEn paneeliin on ilmaantunut Spotify-kuvake.

Vaihtoehdot viralliselle clientille ja heille joilla on ilmaistili saatavilla on kaksikin vaihtoehtoa: jotify ja despotify. Jälkimmäisen sivusto tosin ei tätä kirjoittaessa toiminut. Yksi varteenotettava vaihtoehto on ajaa WINE:llä Spotifya.

Mikä kooste soveliain aloittelevalle käyttäjälle?

Usein minulta on kyselty, että mikä mielestäni on se soveliain Linux-kooste aloittelevalle käyttäjälle? Kyselijät ovat kaipailleet sellaista koostetta jonka kanssa ei alkuun hirveästi tarvitsisi säädellä ja jossa kaikki toimisi heittämllä…

Vielä jokunen vuosi sitten ei sellaista koostetta ollut olemassakaan vaan liki jokaisen parissa sai säädellä enemmän tai vähemmän, että kaikki eksoottisimmatkin laitteet toimivat sujuvasti.

Nykyään on tilanne jo toinen. Varsin monet koosteet ansaitsevat kiitosta käytettävyydestään, sekä asennuksen helppoudesta. Kun olen keskustellut fanaattisten Linux-käyttäjien kanssa on monelta tullut vastaus, että jätetään vaan ne rpm-pohjaiset koosteet omaan arvoonsa ja asennetaan Gentoo, Debian tai Slackware silläkin uhalla, että kyseisten koosteiden kanssa saattaa aloittelevalla käyttäjällä äkkisältään mennä sormi suuhun eikä ne kaikki laitteet välttämättä näissä heti toimikaan ja vain siksi että se on olevinaan niin über cool!

Itse en koskaan ole tätä näkemystä ymmärtänyt. Miksi pitäisi asiat tehdä vaikeasti kun helpollakin pääsee? Suosittelen aina kysyjälle jotain seuraavista koosteita ensimmäiseen kokeiluun: SUSE, Fedora, Mandriva tai vaikkapa Ubuntu/Kubuntu/Xubuntu – kombinaatiota. Vaikka useimmat kyseistä koosteista heittääkin oletusasennuksella kaiken kuviteltavissa olevat kilkkeet levyllesi etkä välttämättä sitten olekaan real true hardcore linux juuseri© ovat ne siitäkin huolimatta varsin loppuun asti työstettyjä tuotteita. Melko varmalla saat lähes kaikki laitteesi pelaamaan kerralla eikä tarvitse niin paljon hakata päätään seinään kuten vaikkapa juuri Gentoon, Debianin ja Slackwaren kera.