Olemmeko riippuvaisia nykyaikaisista viestintävälineistä?

Otsikon mukainen kysymys tuli pohdittavakseni tänään, että kuinka riippuvaisia oikeastaan olemmekaan näistä nykyaikaisista kommunikointivälineistä eli esim: pikaviestimet, kännykkä ja sähköposti.

Sain kunnian kohdata ikävän yllärin kun varoittamatta (no kuinkas muutenkaan…thanks Mr. Murphy) samaan aikaan putosin hiljaisuuden kuiluun eli ensin pimeni MSN messenger jota käytän suht paljon tuttujen kanssa pälisemiseen, samaan hengenvetoon en saanut puhelimellani lähetettyä tekstareita ja puhelut eivät välittyneet minnekään ja kuin pisteenä i:n päälle eivät myöskään sähköpostit välittyneet yhtään minnekään. Moinen tapahtumasarja on jo tilastollinen epätodennäköisyys sillä kännykkä ja internet-liittymä ovat eri operaattorien kautta. Tällaisella tuurilla kannattaisi alkaa jo lottoamaan.

Oli kieltämättä hivenen orpo tilanne vaikkei nuo nyt ole niinkään henki ja elämä niin hetihän sitä miettii että mikäs iänikuinen nyt tuli ja välittömästi se perinteinen sadattelu että on tämä tekniikka kanssa itsestään perkeleestä lähtöisin ja hemmetti nyt näitä romuja. Kai näitä romppeita pitää jo niin itsestäänselvyytenä ettei voi edes kuvitellakaan niihin tulevan minkään sortin vikaa.

Olisi muuten pirun vinkeä tilanne kun eräänä päivänä ei mikään toimisikaan. Sehän olisi varmaan jo maailmanloppuun verrattava merkkitapaus. Nämä kaikki rojut ovat jo niin arkipäivää ettei ilman osata mukamas olla. Tämähän vaan todistaa sen kylmän tosiasian että liian herkästi luotetaan tekniikan avaamiin maailmoihin. Kuitenkin systeemit ovat haavoittuvaisia mikä tuli tänään omin silmin todettua.

Eipä muuta kuin taustaturvaksi kirjekyyhkyjä ja joka jannu harjoittelemaan morsetusta savumerkeillä 🙂

Ei Kommentteja

Kommentoi kirjoitusta:

Please be polite. We appreciate that.
Your email address will not be published and required fields are marked