Elvytetään wanha läppäri – OSA 1

Eksyipä tuossa syksyn aikana käsiini wanha läppäri mallia: Siemens Nixdorf PCD-5ND. Kyseinen numeronmurskain hyrrää Pentium 75-suorittimen voimalla terästettynä 32MB-muistikalikalla, pikkuisella 700MB-kiintolevyllä ja levykeasemalla. Tällaisessa laitteessa ei USB-väylää tunneta mutta onhan tässä sentään IR-portti sekä pari PCMCIA-liitintäkin…luksusta! Alkujaan laitteessa hyrskytteli Windows 95®, mutta vannoutuneena Linux-miähenä moinen hirvitys sai välittömästi kenkää laitteesta eli ei muuta kuin levy tyhjäksi ja sitten vasta ihmettelemään: ”Kas, kas mitäpä tilalle”?

Otto Optimistina kuvittelen viritteleväni tuosta läppäristä vielä käypäisän pelin kevyeen käyttöön. Mitään graafisia kikkareita tuohon tuskin viitsi alkaa tunkemaan (No ehkä Fluxbox, mutta olkoon…) vaan TosiKäyttäjän® elkein ajattelin tekstipohjalla edetä.

CD-aseman puute aiheuttaa jonkinasteisia rajoituksia valittavan koosteen suhteen, mutta senhän ei anneta mitenkään häiritä vaan päätä pahkaa kyselemään Googlelta: ”Floppy Linux distribution” ja sieltähän se vastaus tipahti lähes kuin apteekin hyllyltä että: ”Pistähän poika siihen kattilaas blueflops niminen kooste”.

blueflopsista kirjoittelinkin blogi-merkinnän aiemmin ja täytyy sanoa, että idealtaan kyseessä on varsin näppärä kooste. Kahdelle levykkeelle ympätty kooste nostatti wanhan propellipään asennushimot korkealle ja väkersin ohjeiden mukaan blueflops-käynnistys & asennusdisketit. Kovasti muistutti Slackwarea valikoitaan myöden eikä se asennus sitten loppujen lopuksi kovin mahdottoman haastava tehtävä ollutkaan. Pakollisten valikkojen läpi kahlaamisen jälkeen (näppis, hiiri, näyttö, swap ja / osioiden vökerry fdisk:llä ja muita pikku säätöjä) asentui kooste levylle ja sitten reippaasti buuttia rakkineeseen.

Ensivaikutelma blueflopsista oli karun asiallinen. Pitkään graafisella töhkällä itseäni saastuttaneena olin hieman hukassa muistellessani Linuxin ”konsolikomentoja”. Pari päivää leikin blueflopsin kanssa kunnes sen lukuisat pienet rajoittavat ominaisuudet alkoivat kyllästyttämään. Kahdelle levykkeelle kun ei mitään megalomaansita koostetta saada ahdettua. Tietynlaisessa käytössä blueflops puolustaa paikkaansa eli kevyessä surffailussa sillä onhan mukana svgalib:ä hyödyntävä links-graphical – versio sekä tekstipohjainen rhapsody irc-clientti, mutta jos en pääse asentamaan mitään muita ohjelmia ilman jumalatonta kikkailua eikä kooste sisällä kääntäjää enkä saa pelata Nethack:a ja mikä pahinta eipä PCMCIA-verkkokorttini mallia 3com 3C574-TX tunnistettu ollenkaan (vaikka tekijä ilmoitti kortin olevan suoraan tuettuna kernelissä) totesin blueflopsin olevan ihan kiva ”lelu”, mutta ei tässä muodossa sovelias käyttöön, sillä olisi se mukava tehdä muutakin kuin tuijottaa konsolia ja komennella: mount /mnt/floppy ja umount /mnt/floppy ja vieläpä kun oikein villiksi heittääntyy niin cp /home/fmatic/kikkare.txt /home/fmatic/tunkio -> Siispä takaisin sorvin ääreen pohtimaan seuraavaa siirtoa.

Disketillä jaettavia koosteita löytyy lukuisia, mutta kaikki ovat miltei samanlaisia kuin blueflops eli karsittuja, karsittuja ja vielä kerran karsittuja. Tokihan voisin koettaa tehdä verkkoasennuksen ftp:n yli esim: Debianin tai Slackwaren kera, mutta molemmat hyytyivät alkumetreille…enkä jaksanut mokomien kanssa leikkiä sen enempää. Slackwaren ftp-asennus on hivenen konstikas eikä sekään juutas osannut herättää verkkokorttiani henkiin.

Luovuin alustavasti tyystin verkkotuesta sillä voi olla, että tuo korttini ei ole täydellisesti tueta Linuxin toimesta…siispä eteenpäin kohti uusia haasteita eli seuraava varteenotettava kooste oli TinyLinux (blogi-merkintä täällä!)
Tiny Linux on jo täysverinen Linux-kooste joka on muokattu Slackwaren versiosta 4 kernel 1.3:sta. TinyLinuxin perusasennus vaatii 14 levykettä: 2 käynnistykseen ja 12 oheisryönälle…huomattavasti enemmän saa varata levykkeitä, aikaa, hermoja ja tupakkaa jos haluaa asentaa täydellisesti kaikki paketit silä jostain kumman (kertokaa mulle että miksi!) syystä yhtä TinyLinuxin levykettä allekirjoittaneen kone raksutteli hyvinkin 45 minsaa. Liekö sitten syynä, että levykkeen tulee olla alustettuna DOS-formaattiin (komentaen: ”mkdosfs”)

Allekirjoittaneen kärsivällisyys ja tupakat riittivät tasan kahden buutilevykkeen ja kahden softalevykkeen (levyt a1 ja a2) kirjoittamiseen jonka jälkeen sain ilkoseni koneen buutattua kahdelta ensimmäiseltä levyltä ettei sitä ensimmäista a1-levykettä tunnistettu lainkaan: ”Voi elämä”! En tuntenut pienintäkään himoa aloittaa alusta tuota helvetillistä diskettiaseman rääkkäystä vaan päätin luopua tuonkin koosteen lähemmästä tutkailusta ja vähitellen heitin mielestäni haaveen Floppy based Linux!

Projektia en hetkeäkään harkinnut hautaavani tai siirtyväni takaisin blueflopsin tai yöks! Windows 95:n® – pariin vaan aloin tutkailemaan josko tuohon Siemens-räikkääni löytyisi jostain ulkoinen CD-asema. Ei lienee kenellekään yllätys, että ulkoisia CD-asemia on pilvin pimein kaupan, mutta suurin osa on valitettavasti USB-väylään. Voisinhan toki ostaa PCMCIA->USB-adapterin, mutta kohdalleni sattui huuto.netskussa wanha Amistoren ulkoinen asema printteriporttiin jonka huutaa pläjäytin itselleni…josko tämän kera saisin jonkin näppärän koosteen asennettua herraskaisesti suoraan CD-levyltä koneeseeni. Jos tämäkin vaihtoehto ns. kusee on toki vielä mahdollista ostaa läppärin 2,5″ kiintolevyyn adapteri jolla sen saan huitaistua kiinni pöytäkoneeseeni ja asennettua koosteen sitä kautta, mutta palataan juttuun jos ja kun projektini etenee suuntai tai toiseen.

Ei Kommentteja

Kommentoi kirjoitusta:

Please be polite. We appreciate that.
Your email address will not be published and required fields are marked